Tulosta
Novellit Muut Intti matskuu
QR-Code dieser Seite

Intti matskuu Hot

En mä voi väittää, et mä olisin joku kova jätkä. Täl vitun saarel paremminki päinvastoin. Nää kaikki muut on jotain rikollisii ja varkait, ja mä oon ainoostaan komennuksel. Silti ne fiilikset, mitkä mulle tulee, ku mä mietin tät kusista saarta niinku jälkeenpäin, ni on paljo aidompii, mitä monet muut paska ajatukset, mitä mun pääs liikkuu.

No eihän tääl oo ku jotain saatanan rantakallioo ja muutamii punasii, tai oikeestaan ne on niinku oranssei tiilitaloi. Kapiaiset sanoo niit kasarmeiks, mut mitä vitun välii sil on niille jotka niis joutuu asuu? Joku saattaa miettii, et mikä kumma mä sit oon. No mä oon kuski. Tiedättekste sellain laiska jätkä, joka vaan kuskaa tavaroit ja jannui paikast toiseen sillai, miten joku toinen haluu.

En mä tiiä vittuukaa mistään sodankäynnist, mut ihan jees tää on tähän saakka ollu. Paitsi nyt ku ne pani mut tänne vitun saarel. Mä en suoraan sanoen tajuu, et mitä vittuu kuski tääl ees tekee, ku ei tääl oo autoikaa. Ne sano, et saattaa tulla tarve ja sit mä menisin jonkun kans mantereel ja ajasin sen johkuu. Joojoo.

Vittu näil mitää tarpeit oo. Ne tuo mukanaan niin paljo viinaa, et ne jaksaa tän paskan seuraavaan viikonloppuun. Ai nii ketkä ne? No vittu kapiaiset tietenki! Ne dokaa tääl viikot ja menee sit viikonloppuna leikkii kotii takas mantereel. Tai ainaki mä luulisin nii. Ei kai tääl kukaan saatana viiti viikkoo viettää selvinpäin, joten ei kai niit kukaan syytä kännis olost.

Mä istun sellases ahtaas kopis päivät ja kattelen kaikkii hanui, jotka kulkee sellasen pöydän ohi. En mä tarkkaan tiiä, mihin ne on menos, eikä mua oikeestaan kiinnostakaan. Mulle sanottiin, et pitäs kysyy jotain vitun kulkulupii mut paskat. Mä oon nähny päiväs kaikki tän saaren hanut ja ku ne on niit samoi aina, ni mä mitään niilt kysele.

Se mun kyl täytyy sanoo et mitä ite joutu mosana ja rekkapenakoulutusjaksol tekee, oli ihan löysää paskaa. Se, mitä nää jätkät on joutunu kestää, on ku jotain toiselt planeetalt. Siin mis me mentiin pelaa futista tai jotain muuta lepposaa jengipelii, ni tää sakki tääl joutuu kestää aivan vitun kovaa kuritusta ja kaikkee paskaa. Ai miks? No vittu ku ei tääl mahu tekee mitään. Kallio, tykki, kallio, parakki, kallio, laituri ja vittu sitä rataa. Jos tääl rupeis futii jotain palloo, ni se ois koht meres vittu ja sinne jäis. Ni mitä vittuu sit muuta puuhais ku juoksis ees takas.

 

Muuten kai tää paskasaari olis ihan elettävis mut ku tarttee syödä. No nyt joku varmaa miettii, et mitä pahaa ruokailus voi olla. No mä voin kertoo. Siin mis muual Suomes mennään sillain kohtuu hyväs järjestykses ja jopa pikkasen jutellen mugeen, ni tääl on aivan saatanan eri homma! Noi kapiaiset oikein nauttii siit kurist, mitä ne saa pitää. Tai ehkä ne ei nauti. Mistä vitusta mä sen voin tietää. Ehkä ne tekee sen vaa ku niil ei oo mitää muutakaan tekemist. Tai ehkä ne vihaa noit rikollisii nii helvetist, et haluu antaa takas niitten teot oikeen koroil. En vaa tajuu alkuu, et miten vitus se muhun liittyy. Sit ku mul selvis, et ei oo välii miks oon tääl, vaa pelkästää sil, et on, on välii. Eli mä siis koitan selittää, et ne vitun kapiaiset haluu kurmoottaa muaki vaan, ku oon tääl, ni sillo tää paska alko niinku hahmottuu.

No kuitenki, ne ruokailut. Se on jotain niin vitun sairasta, et siin ei oo mitää järkee. Kova kuri saa täl kivisel paskasaarel ihan uuden merkityksen.

Ruokalas on sellain parvi, mis kapiaiset syö. Kai ne tykkää syödä rauhas, mut miettikää miten sujuu kahensadan rikollisen tuominen ruokalaan hiljaa? Enkä mä nyt tarkota et sillain hiljaa et kukaan ei puhu, vaan sillai et mitään, siis vittu mitään, ei kuulu.

Ku mä olin tääl ekaa kertaa, mä astelin kuulemma liian äänekkäästi ruokalaan. Sellai luti käski meijät takas pihal ja huusi jotain kymmenen minuuttii. Selvis, et me kaikki oltii ihan vitu hyödyttämii. Ja sit me yritettiin uudestaan.

No kaikkiha meni aivan helvetin hyvin, ennen ku mä saatana pudotin mun jakkaran lattialle. Tiedätte sellane vitun epämukava, jossa ei oo ku neljä jalkaa ja sellain levy, minkä päällä voi istuu. No kuiteski siit lähti aivan vitullinen meteli, ku se putos maahan. En tajunnu pitää kunnol siit kii, ku se tuli pois niilt pikku kiskoilt, joil se oli fakis siin pitkän pöydän alla.

Vaik ne kaikki kapiaiset tuntu olevan jotain vitun natsei ni pahin niist oli sellain jeesuksen vanha vääpeli. No ei se oikeest mikää vääpeli ollu, vaan sotilasmestari, mut se oli niinku yksikön vääpeli, eli sellain hanu, joka huutaa kaikille ja kyylää, et vessat on siivottu.

Se sotilasmestari, Väyrynen tais olla nimeltään mut kuka vittu sellast ees haluis muistaa, ni se nous ylös ja tuijotti mua suoraaan silmiin. Eikä muuten ollu ainut. Se koko vitun rannikkosaatananpatteri tuijotti mua. Mä en tienny miks mut ne muut ties. No, se selvis mullekki ihan muutaman hetken pääst. Kun mä olin ensin kuullu, miten paska mä olen ihmisenä ja eliönä, ni se sotilasmestari, se käski meijät kaikki taas ulos.

Siellä me sit juostiin ruokalaa ympäri niin kauan, et se alko vituttaa ja aivan helvetin pitkän viel sen jälkkeeki, ku ei kato vie kauaa, et juoksemine rupee hankaa päänahkaa. Mä muistan, et mä mietin sillon et jos mua vituttaa näin paljo, ni paljonko niit rikollisii vitutti, ku ne kuiteski juoksi jonku paskahousu kuskin takii, joka nyt vaa sattu olee saarel käymäs.

Ku me lopulta päästiin syömää, mä olin varma, et iltaan mennes joku tappaa mut, ku sen juoksun jälkeen meil oli kaikki vitun viis minuuttii aikaa syödä ja nälkä jäi. Ja täytyy sanoo, et se varmaan oli aika lähel, mutta kai ne sit meinas, et mä oon vaa tällai paskahousu, ja anto mun olla. Tai sit ne ties miten vitun kovaa paskaa tää oli ja funtsi, et en mä tahallaan.

 

No hommaha rauhottu siinä jokskuu aikaa mut sit yhten päivän kaks niist rosvoist rupes tappelee. Niil tuli jostain ihan saatanan turhast kinaa ja kohta veri lensi. Me muut katottiin, et vittu toi ei lopu hyvi. Mut ei tajuttu, et kuin huonost siin vois käydä. Luti tuli. Se oli ku joku vitun tartsan ku se runno niitten välii ja nakkeli ne molemmat omiin suuntii. Se julisti meidän olevan iha vitun kovii sissei ja et me tahotaa selväst jotai adrenaliinii. Sitä kuulemma oli tulos.

Me seistii rivis sellasen kalliokukkulan tyves ja hoopoin silmäiltii, ku se luti viuhto menee teltan keskisalon kaa. Se on sellane kaksosain, vähä kyrpää paksumpi tanko, tai riippuu tietyst kyrväst. Sit sen keskel on reikii ja ku niihin pujottaa sellasen rautatapin, ni se niinku pitää teltas sit keskikohtaa ylhääl.

Se sotahullu natsi kerto, et se kukkula oli joku helvetin iwo jima. Joku sellai mesta, jossa jenkit ja japsit oli josku aikaa sit tappanu toisiinsa. Ne oli kuulemma koittanu päästä johkuu mäkee, ne jenkit siis, ja ku ne lopult pääs, ni ne pystytti lipun sinne. Siit on vissii olemas joku kuva tai jotain.

No kuitenki. Se ukko jako meiät kahteen porukkaa ja kerto et toiset ottaa pois sen harmaan pikkutakin, et oli vaa sellai peltipaita pääl. Onneks mä oli sitä possee, jolla oli takit pääl. Säästyin meinaa melkoselt asfaltti-ihottumalt, vaik kallio sen tekiki.

No idea oli, et me oltiin sit toista jengii vastaa. Kaikkee sai tehä ja se keskisalko ootti kahes osas sielt ylhääl. Voitte kuvitella millaset vitun jamboreet siit saatii, ku kolkyt vitun isoo jannuu ja mä koitettiin tuuppia toisii alas sit kallio rinnet takas sinne mist ne tuliki, ja samal mallata sitä rautatappii sihen vitun keskisalkoon. Ja totta kai ne toiset tuli tyrkkii ja hakkaa ihan samal taval.

Mä kuvittelin ensi, et ne ei vetäis kovaa, vähä niin ku kostoks sil lutil, mut vittu et olinki vääräs. Tajusin sen aikalailla sillo, ku joku napautti mua luuvitosel suoraa pönttöön. Seuraavaks huomasin, et vittu, olenki taas sielt, mist koko paska alko.

Ne gangstat meni iha sekasi ja riehuvat ku hullut. Mun oli pakko heiluu siel kukkulan keskivaiheil ja koittaa repii niit jullei alas. Samal piti varoo, et kukaan ei päässy yllättää. Porukat taisteli siel ihan verenmaku suussa, mut mä arvostin terveyttäni sen verran vitusti, et koitin vaa rimpuilla vähä mukan. Se kallio ku oli nii vitun kova alusta kaatuu, eikä siin niin saatanan kiva ollu liukuukkaa. Onneks, nii ku sanoinki, ni pääsin niihin, jolla oli kasikolmosen takki päällä.

No me ei voitettu, mut luulen, et se oli kaikille iha vitun sama kuka sen vei. Ne halus vaa vähä purkaa paineit ja se luti nyt sattumalt anto sihen mahollisuuden. Jotku sai nokkaan aika pahast, mut niit ei haitannu. Huuli oli halki, mut jätkät hymyili vittu ku ei mitää. Joskus niihi aikoihi oli mulle melko selvää, et ne oli kaikki aivan saatanan kovii hanui. Olipa helvetin pelottavaa.

 

 

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 5 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
2.8  (5)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Intti matskuu 2015-07-11 17:31:48 takethiswaltz
Arvosana 
 
2.5
takethiswaltz Arvostellut: takethiswaltz    July 11, 2015
  -   Kaikki arvostelut

Kiinnostava tuokikuva, jossa olet hyvin päässyt inttivankilatuskan sisuksiin. Jäin kuitenkin kaipaamaan jotain sisällöllistä tapahtumaa asiasta, jotain, mikä olisi synnyttänyt tunnereaktion päähenkilöä tai hänen tilannettaan kohtaan. Nyt lukukokemukseni jäi ulkoiseksi.
Puhekielisyyttä on minusta liikaa, se teki tekstistä vaikealukuista. Huomasin hyppiväni rivejä yli, vaikka teksti ei ollut kovin pitkä.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Intti matskuu 2015-05-12 15:00:49 illuusia
Arvosana 
 
2.5
illuusia Arvostellut: illuusia    May 12, 2015
Top 100 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Hmm. Olen vähän kahden vaiheilla ärsyttääkö puhekieli ja jatkuva kiroilu minua tässä tekstissä vai ei. Aluksi se ärsytti, mutta pikkuhiljaa siihen alkoi tottua, ja kertoo se kieltämättä hahmosta aika paljon. Hahmon inhimillinen vitutus kaikkea kohtaan on tavallaan ihan viihdyttävää, mutta se tulee selväksi tekstistä kyllä ilmankin että sitä täytyy koko ajan toistella. Onhan se ihan hauska lähtökohta myöskin, mutta ei siitä vielä tarinaa synny. Jotain muutakin pitäisi osata kertoa kuin että vituttaa niin ettei väreissä näe. :D

Myös päähenkilön epämääräiseksi jäävä olemus häiritsee enemmän kuin puhekieli. En muutenkaan oikeastaan tajunnut tämän tekstin tarkoitusta, mihin aikakauteen tällä viittaat ja ollanko tässä oikeasti sodassa vai armeijassa.. (Vaikka otsikko antaakin ymmärtää että armeijassa)

Mitähän tästä nyt muuta sanoisi.. Onhan tuo tavallaan tuokiokuvauksena ihan toimiva, mutta kuten sanottu en vielä näe tässä varsinaisesti tarinaa, koska tästä puuttuu kaikki konflikti ja ristiriidat jotka ainakin minusta jokaisessa tarinassa pitää olla jotta siitä tulee mielenkiintoinen.

Summa summarum: Viihdyttävä pikku teksti inhimillisestä vitutuksesta, mutta yritä tehdä tästä joku tarina ja kerro hahmosta vähän lisää niin tästä voi tulla ihan hauskakin tarina. :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Intti matskuu 2013-12-30 21:04:24 Jästipää
Arvosana 
 
3.5
Jästipää Arvostellut: Jästipää    December 30, 2013
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Pidin tarinasta. Se oli kepeästi kirjoitettu, mutta se oli silti jotenkin samalla vakavakin? Puhetyylisesti kirjoitettuna se kuvasi hyvin kertojaa itseään ja ainakin minulle värittyi selkeä kuva millainen kaveri tässä oli kyseessä. Novelli tämä ei ehkä mielestäni kuitenkaan ollut. Tästä jäi jokin juonellinen loppu uupumaan ja jäin myös miettimään mikä oli tarinan tarkoitus? Oliko pelkästää vain teksti, jossa joku purnaa armeija-aikojaan? Joka tapauksessa teksti oli luontevaa ja tässä oli jotain mikä koukutti minut lukemaan... :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Intti matskuu 2012-12-19 17:10:48 tok
Arvosana 
 
5.0
Arvostellut: tok    December 19, 2012

mielestäni loistava

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Intti matskuu 2012-09-24 18:46:07 Mie
Arvosana 
 
0.5
Arvostellut: Mie    September 24, 2012

V-sanoja on kyllä liikaa. Kirosana on kaunokirjallisessa tekstissä vähän niin kuin huutomerkki, niitä ei kannata tökkiä mukaan liikaa.

V-sana viittaa siihen, että ollaan nykypäivässä, sanan historiahan on lyhyt. Tekstissä puhutaan punaisista. Missä ajassa tapahtumat ovat?

Tekstiä kannattaisi jäntevöittää siten, että tapahtumat lähtisivät liikkeelle aiemmin. Päähenkilön tilanne kokonaisuudessaan eli kuka hän on ja missä pitäisi tulla selville jo heti ensimmäisessä kappaleessa. Lukija ei jaksa kauan etsiä tekstistä vastausta tähän kysymykseen, hän tahtoo saada heti kiinni tarinasta, jota hän lähtee seuraamaan.

Miksi arvostelussa ei saa antaa nollaa? En jaksanut lukea tätä tekstiä loppuun saakka, joten olisin antanut nollan jos se olisi ollut mahdollista.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
23
Report this review
 
Powered by JReviews